SUKUKANSAPÄIVÄ 19.10-2024 Flag Day of the Uralic peoples

1 month ago

Sukukansapäivä on kansainvälinen suomalais-ugrilaisia kansoja, niiden yhteenkuuluvuutta ja ainutlaatuisuutta juhlistava merkkipäivä, jota vietetään joka vuosi lokakuun kolmantena lauantaina.

Vuonna 1938 Suomen ja Viron valtiot solmivat valtiosopimuksen, jonka mukaan: "Molemmat hallitukset sitoutuvat vakaannuttamaan jo jonkun aikaa menestyksellisesti noudatetun tavan, että maan kouluissa joka vuosi lokakuun kolmantena lauantaina yksi oppitunti on varattu heimokansoille, minkä lisäksi kouluissa niiden sopivaksi katsomalla tavalla on omistettava huomiota heimokansojen kansallisille juhlapäiville, jotka ovat joulukuun 6 päivä (Suomen itsenäisyyspäivä) ja helmikuun 24 päivä (Viron itsenäisyyspäivä).

Viron parlamentin aloitteesta vuodelta 2011 myös Unkarin parlamentti hyväksyi päivän liputuspäiväksi vuonna 2013. Samalla Unkarin parlamentti kehotti myös Suomea julistamaan päivän liputuspäiväksi.
Myös Unkarin Helsingin suurlähettiläs Kristóf Forrai toivoi Suomelta samaa.

Sukukansojen ystävät ry on esittänyt vuoden 2013 keväällä, että päivästä tulisi virallinen liputuspäivä myös Suomessa

Lokakuun kolmas lauantai on sekä Virossa että Unkarissa virallinen liputus- ja juhlapäivä, mutta Suomessa päivä ei nauti enää pitkän historiansa mukaista arvostusta.

Suomalais-ugrilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat suomalais-ugrilaisia kieliä.
Suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvia kansojen yhteenlaskettu väkiluku on noin 23–24 miljoonaa.
Suurin osa suomalais-ugrilaisista kansoista elää Pohjois-Euraasiassa, valtaosin Uralin länsipuolella. Joitakin kansoja asuu myös vuoriston itäpuolella.
Selvästi muista erillään asuvat unkarilaiset Karpaattien altaassa.

Useat pienet suomalais-ugrilaiset kielet ovat uhanalaisia ja vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Perinteisesti uralilaiset kielet on jaettu suomalais-ugrilaisiin kieliin ja samojedikieliin.
Uralilaisten kielten puhujiin viitataan puhumalla uralilaisista kansoista. Niihin ja suomalais-ugrilaisiin kansoihin voidaan viitata myös käsitteellä suomensukuinen kansa.

Suomen suvun alkukoti on monien tutkijain mielestä etsittävä Uralin vuoriston ja Volgan mutkan väliseltä alueelta. Useat otaksuvat suomalaisten asuneen alkujaan Volgan ja Väinäjoen latvoilla.

Suomensukuisten kansojen muinaiskulttuurissa ja -uskonnossa on ollut samankaltaisuuksien lisäksi eroavaisuuksia. Uskontoon ja kulttuuriin vaikutti voimakkaasti elinkeino, joka vaihteli eri uralilaisia kieliä puhuvien ryhmien välillä.
Esimerkiksi maata viljelevien suomalaisten ja virolaisten uskomukset olivat lähempänä toisiaan ja jopa muiden maanviljelyä harjoittavien kansojen uskomuksia kuin metsästyksellä eläneiden saamelaisten shamanismia.
Silti jonkinlainen käsitys ja ihanne suomensukuisten kansojen yhteenkuuluvuudesta on säilynyt.

Loading comments...